flic flac: Tanssimania esitteli kansantanssin uusia tuulia

Pispalan Sottiisin uuden kansantanssin tapahtuma Tanssimania järjestettiin seitsemännen kerran 29.9.-2.10.2005. Tanssimanian eri tapahtumia seurasi yhteensä 3500 katsojaa, ja erilaisiin koulutustilaisuuksiin osallistui nelisensataa kansantanssin harrastajaa. Tanssimanian yhteydessä järjestettiin myös koreografiakilpailu, jonka koreografi Johanna Elovaara voitti teoksellaan ”Mikä neiti Huhtikuu?”.

Tanssimania on pitänyt pintansa uuden kansantanssin tapahtumana syntyvuodestaan 1993 lähtien. Pispalan Sottiisin toiminnanjohtaja Jukka Heinämäki toteaa, että Tanssimanian historian aikana kansantanssin esitys- ja koulutustoiminnan ammattimaisuuden lisääntyminen on ollut huomattavaa. - Se on näkynyt tehdyissä kansantanssituotoksissa toisaalta osaamisen ja taitotason lisääntymisenä toisaalta muista tanssilajeista tulleiden vaikutteiden muodossa.

Keskustelu uuden kansantanssin tilasta jatkui myös tämänvuotisessa Tanssimaniassa. Tanhujalostamo-tilaisuudessa puhuttiin muun muassa kansantanssin uusiutumisen tavoista sekä sosiaalisen tanssin suhteesta esittävään tanssiin. Keskustelua herätti ammattilaistanssiryhmien rahoitus, kansantanssinopettajien työtilanne, koreografikoulutus ja yhteistyö koulujen kanssa.

Ammattimaisuuden lisääntyminen on vaikuttanut merkittävästi kansantanssikenttään.

- Ammattitaitoisten opettajien työpanos tanssin harrastajien keskuudessa on lisännyt ohjelmistojen ja harjoitteiden monipuolisuutta. Ammattimaiset ryhmät toimivat tiennäyttäjinä kansantanssin esiintymistoiminnassa. On kuitenkin tehtävä runsaasti töitä, että pystytään työllistämään valmistuvat opettajat ja tanssijat eri puolille maata. Kansantanssissa ei vielä ole riittävästi tukirakenteita, jotta nuoret ammattilaiset voisivat sijoittua hallitusti myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Työtä löytyy varmasti harrastajaryhmien parista, kunhan rakenteet vain saadaan kuntoon, Heinämäki kertoo.

Tämänvuotisen Tanssimanian perusteella näyttää siltä, että kohu uuden kansantanssin ympärillä on laantunut edellisiin vuosikymmeniin verrattuna, ja että kansantanssin kenttä osaa nykyisin arvostaa nuoria, kansantanssin uudistajia. Heinämäki toteaakin viisaasti vierastavansa uusi kansantanssi -termiä, koska kansantanssin kehitys on jatkumoa jo vuosisatojen takaa.

- Jokainen sukupolvi tekee oman näköistään tanssia. Niin kauan, kun kansantanssi kehittyy omista lähtökohdistaan, se säilyy elinvoimaisena. Jokainen tekijä määrittelee itse, kuinka käsittelee aikaisempaa materiaalia ja mistä ammentaa töihinsä uusia ideoita. Aika näyttää, mitkä asiat jäävät elämään ja mitkä vaipuvat historiaan.

PM