Pääkirjoitus:
Työ, taide ja oppiminen

Sosiaali- ja terveysministeriön järjestämässä Työhyvinvointi ja taide -seminaarissa puhunut taidekasvattaja ja tutkija Cecilia von Brandenburg puhui siitä, kuinka syvälle yhteiskuntaan ja arkiseen elämäämme taide ulottuu – ja kuinka vähän me osaamme käyttää sen keinoja hyväksemme.

Taiteen merkitystä työelämän parantamisessa tutkinut von Brandenburg listasi asioita, joihin erilaisilla taiteen soveltavilla käytännöillä voidaan vaikuttaa positiivisesti. Hän mainitsi ainakin ihmisten välisen vuorovaikutuksen, yhteiseen lopputulokseen pyrkimisen, vastuullisuuden ja vapaan ajattelun kehittämisen. Kaikki piirteitä, joita melkein jokainen työnantaja toivoisi työntekijöistään löytävänsä.

Samassa seminaarissa musiikkitieteen tohtori ja psykologi Ava Numminen kertoi, kuinka musiikin kuuntelun on havaittu vaikuttavan lasten aivotoimintojen kehittymiseen ja musiikin harjoittaminen lisää myöhemminkin lasten autonomian ja pystyvyyden tunnetta.

Suomessa on 2000-luvun alusta lähtien kehitetty erilaisia työhyvinvointiin liittyviä taideprojekteja, joissa tässäkin lehdessä esitelty tanssiterapia on yhtenä hoitomuotona mukana. Taideterapiat ovat osa taiteiden soveltavaa käyttöä. Niiden harjoittajat pitävät oleellisena, että sana ”taide” on osa niiden määrittelyä. Sen voi nähdä tapana suhtautua tekemiseen, mutta myös metodina – keinona parantaa.

Koululaisista ja heidän hyvinvoinnistaan keskusteltaessa taidekasvatus ja taiteen soveltavat muodot jäävät edelleen vähälle huomille tai niitä ei ainakaan yritetä konkretisoida. Kuitenkaan taiteen integroiminen kouluopetukseen ei ole sen vaikeampaa kuin sen integroiminen työelämäänkään. Kyse on kyvystä nähdä ja halusta toteuttaa.

Tanssin Tieodotuskeskuksen organisoima Kedja-tapahtuma, lasten ja nuorten tanssin opetukseen keskittyvä seminaari, tuo kesäkuussa Kuopioon kansainvälisen joukon lasten tanssiin ja oppimiseen perehtyneitä asiantuntijoita. Heidän alustustensa kautta on mahdollista jatkaa pohdintaa siitä, mihin kaikkeen tanssia ja tanssimista voisi lasten arjessa käyttää.

Suomi voisi olla edelläkävijä ja aloittaa vakavan keskustelun siitä, miten tanssitaide viedään kouluihin ja kuinka tanssin ja muiden taiteiden avulla ja yhteydessä voi opiskella myös lukuaineita – kunhan pedagogiset silmät avataan.
 

 Minna Tawast