Hirvasen koreografia leikkii silmänräpäyksillä

Laura Mannilla

Maija Hirvasen koreografia BLINK sai ensi-iltansa 22.8.2008 kello 19.07 Turussa, Barker-teatterissa. Esityksen lähtökohtana on silmänräpäys. Mitä ehtii tapahtua kuudesosasekunnin mittaisen silmänräpäyksen aikana?

Hirvanen on käyttänyt silmänräpäyksen ajatusta sekä sisällöllisenä että liikekieltä suuntaavana elementtinä. Kuudesosasekunnissa ehtii tapahtua niin autokolari, äkkipäätös kuin rakastuminenkin, mutta vasta jälkeenpäin me voimme havaita ja tajuta, mitä oikeastaan tapahtui.

Ilmaiseva liike

Esityksen alkaessa tanssijat Kaisa Koulu, Anna-Maija Terävä sekä Hirvanen itse seisovat Barker-teatterin suuressa valkoisessa tilassa pidättäen hengitystään. Liikkumattomuudessa on liikkeen lupaus.

Seuraavassa hetkessä tanssijat alkavat hengittää. Kehot päästävät esiin ilmaisun, jonka hengityksen pidättely on ”jäädyttänyt”. Hengitys ja ilmaisu ovatkin kiinteässä yhteydessä toinen toisiinsa. Kontrolloimalla hengitystämme kontrolloimme tunteitamme. Tunteet puolestaan muodostavat perustan kaikelle ilmaisulle. Emotionaalinen ilmaisu onkin BLINKIN muotokielen punainen lanka.

Viime vuosisadalla vaikuttanut lääkäri-psykoanalyytikko Wilhelm Reich oli kiinnostunut juuri ilmaisevasta liikkeestä. Hän havaitsi, että kaikissa elollisissa olennoissa ameebasta ihmiseen tapahtuu plasmaattista liikettä, jolla on kaksi suuntaa. Miellyttävät ärsykkeet aiheuttavat protoplasman liikkeen organismin keskustasta periferiaan ja epämiellyttävä ärsyke tuottaa vastakkaisen suuntaisen liikkeen, äärialueilta kohti keskustaa. Niin kauan kuin on elämää, on myös tätä periferiasta keskustaan ja takaisin vuorottelevaa liikettä.

Tämä laajeneva ja supistuva liike puolestaan muodostaa perustan emootioille ja ilmaisulle. Elolliset olennot ilmaisevat itsensä liikkeissä. Hetkellisesti ilmaisu saattaa näyttäytyä myös jäykkyytenä tai liikkumattomuutena, kuten BLINKIN alkukuvassa. Tämä pysähtyneisyys peilautuu kuitenkin liikettä vasten, sillä pysyvästi liikkumaton organismi on kuollut.

Pysäytyskuvia

Monet ilmaisevista liikkeistämme ovat kuitenkin niin nopeita, ettei niitä ehdi tietoisella tasolla havaita. Suuri osa kanssaihmistemme ei-kielellisestä ilmaisuista ei koskaan tavoita tietoisuuttamme. Ei-kielelliset viestit saattavat silti vaikuttaa meihin tiedostamattomasti. Tietyn henkilön astuessa huoneeseen koko kehoni valpastuu ja sähköistyy. Keskustellessani ystäväni kanssa, tunnen yhtäkkiä oloni uhatuksi ja epämukavaksi, vaikken ole huomannut keskustelukumppanini sanovan tai tekevän mitään epämiellyttävää. Näissä tilanteissa reagoin todennäköisesti sellaisiin sanattomiin viesteihin, joita en ole ehtinyt tietoisesti rekisteröidä.

Suurin osa silmänräpäyksen kestoisista ilmaisuista hukkuu liikkeen virtaan eikä niitä huomaa, rekisteröi tai tiedosta. Sen sijaan esimerkiksi videokuvaa hidastamalla tai pysäyttämällä on mahdollista tehdä tietoisia havaintoja sellaisesta, mikä muutoin vaikuttaa vain tiedostamattomalla tasolla. BLINK pelaa kiinnostavalla tavalla tällä ilmiöllä.

Tanssijat ovat harjoitelleet tekniikkaa, jossa ilmaisevat eleet seuraavat toisiaan kuin sarja valokuvia. Heillä on käytössään repertuaari lukuisia kertoja toistettuja, kehomuistiin tallennettuja asentoja, joita he käyttävät vaihtelevassa järjestyksessä ja joiden joukkoon he voivat halutessaan luoda myös uusia positioita. Tanssijat liikkuvat salamannopeasti yhteen positioon ja pysähtyvät siihen useaksi sekunniksi ennen asennon vaihtamista. Osa asennoista ilmaisee tiettyä tilannetta tai tunnetta. Toiset taas ovat hieman ”vinksahtaneita”, eivätkä ole palautettavissa mihinkään tiettyyn tarinalliseen narratiiviin. Pysäytetyt liikkeet ja nopeat siirtymät saavat aikaan diaesitysefektin. Ääninauhalta kuuluvat kameran sulkijan napsahdukset tehostavat vaikutelmaa.

Still-kuvaefektin kautta tulee mahdolliseksi tarkastella tanssijoiden ilmaisua uudenlaisella tavalla. Pysäytetty kuva voi vangita tunnelman tai ihmisten välisen vuorovaikutuksen hämmästyttävällä tavalla. Voimme lukea monenlaisia asioita ihmisten katseiden suunnista, asennoista ja siitä miten kehot ovat sijoittuneet suhteessa toisiin kehoihin. Pysäytetty kuva voi kavaltaa ihmisten todelliset tunteet, keskinäiset suhteet ja intentiot. Se voi myös vangita ne silmänräpäykset, joissa toteutuvat suurimmat toiveemme ja syvimmät pelkomme.

BLINK
koreografia Maija Hirvanen
tanssi Anna-Maija Terävä, Kaisa Koulu, Maija Hirvanen
ääni Ann Rosen
valot Jori Koskinen
graafinen suunnittelu Antti Ratinen
tuotanto Läntinen tanssin aluekeskus & Pikinini Meri ry.
BLINK II-versio Fylkingen, Tukholma, 28.11.2008