Verkkari 29.10.08

Eroja politiikkaan

Jo pitemmän aikaa on sekä julkisessa keskustelussa että kahvipöydissä kuulutettu eroja puolueiden välille. On kuulemma vaikeaa erottaa kokoomuslaista poliitikkoa demarista tai keskustalaista vihreästä – tai miten päin vain. Välillä onkin. Suurista linjoista ja yhteiskunnan hyvinvoinnista puhuttaessa kolmen suuren puolueen näkemykset ovat melko samanlaiset, eikä  se ole mikään ihme. Kaikki ponnistavat pohjoismaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta ja sen kaikki ovat toistaiseksi myös halunneet säilyttää. Jos joku ei haluasi, erottuisi varmasti  joukosta.

Kun perussuomalaiset nyt kuntavaaleissa kuusinkertaistivat kannatuksensa (suhteessa eduskuntavaaleihin) ja tuovat kunnanvaltuustoihin omat edustajansa, saattavat kolme suurta alkaa näyttää yhä enemmän yhdenmielisiltä. Mikäli poliittiselle agendalle aletaan nostaa protektionistisia ja kansallismielisiä näkemyksiä – puhumattakaan rasistisista tai militanteista toimintaehdotuksista -, saattaa yhteinen mielipide ”vanhoilla” puolueilla olla suorastaan toivottava!

Pahempi vaihtoehto tässä olisi se, että niitä kaivattuja eroja alkaisi todella näkyä: piilossa olleita asenteita nousisi näkyviin ja linjaukset rakoilisivat eduntavoittelun nimissä. Perussuomalaisten hämärä ”suomalainen” ajattelu alkaisi näyttää poliittisesti vakavasti otettavalta ja kumppaneita erilaisiin kaupankäynteihin löytyisi. Sellaisessa ilmapiirissä ei varmasti kovin usein kuulisi sanaa ”kulttuuri” tai ”taide”.