Platelin ja Beltrãon intensiiviliikkujat

Minna Tawast

Helsingin Juhlaviikoilla nähty belgialaiskoreografi Alain Platelin teos Out of Context – for Pina tarjoili nimensä mukaisesti tosielämän yhteydestä irrotettua liikettä. Moinen ei ole nykytanssimaailmassa aivan tavatonta, sillä niin sanottua arkiliikettä on moni koreografi käyttänyt ja jalostanut töissään.  Yhtenä nykytanssin kehittäjänä ihastusta ja ärtymystä herättänyt koreografi tekee sen kuitenkin omalla tavallaan. Out of context valittiin juuri saksalaisen Tanz-lehden (entinen Ballet-Tanz) kyselyssä vuoden produktioksi.

Jo lähtökohta, liikkeiden valitseminen tietyistä yhteyksistä, on tarkoitushakuinen ja poliittinen.

Les Ballets C de la B -ryhmän huipputanssijat esittävät koreografian, jossa yhdistyy eri tavoin sairaiden ihmisten, eläinten ja diskossa eroottista kevättään suitsuttavien sooloilijoiden liikehdintä. Niistä ja eri aikakausiin sijoittuvista musiikkikappaleista muodostuu teos, joka alkaa laitumella seisoskelevista laumaeläimistä – ääninauhan perusteella vaikkapa lehmistä – ja siirtyy discon kautta spastisiin pakkoliikkeisiin ja lopulta lintujen soidinmenoja muistuttavaan koreografiaan.

Kaiken tämän tanssijat tulkitsevat valtavalla intensiteetillä, vimmalla ja virtuositeetilla. Välillä tuntuu, etteivät kohtaukset lopu koskaan, ja discoliikkeiden loputon esittely saa miettimään, onko niille tarkoitus nauraa, onko tämä parodiaa (kuten niin usein tuntuu olevan poliittisesti korrekteissa teoksissa).

Kokonaisuus puhuu kuitenkin sen puolesta, että tarkoitus ei ole pilkata ketään, vaan tuoda esiin erilaisia yhteyksiä ja samuuksia. Ihminen on fyysisesti eläin, halusi tai ei. Tästä voi johtaa ajatuksia siihen suuntaan, että psyykkiselläkin puolella eläimellisyyttä löytyy riittämiin varsinkin kommunikaatioon, erotiikkaan ja eloonjäämiseen liittyvissä tilanteissa. Havainto ei kuitenkaan ole uudenuusi eikä edes kovin omaperäinen, joten temaattisesti Platellin teos tuntui jäävän kiinni siihen ilmeisimpään.

Itse liikemaailman monipuolisuus ja epänykytanssimaisuus yhdessä kaikkensa antavien tanssijoiden kanssa taas nostivat liikkeen ja emootion yhteyden hienosti esiin. Monen nykytanssiteoksen kohdalla täysin tyhjältä kalskahtavat fraasi tanssin, tunteiden ja tiedostamattoman välittömästä yhteydestä oli Out of contextin kohdalla havaittavan tosi. Kun liikkeillä on ihmis- tai eläinmaailmassa jokin ”merkitys”, kun ne kertovat katsojalle jotain, on niiden tunnearvo yhteydestäänkin otettuina suuri. Juuri tunteiden herättäminen ja valju huumori toivat mieleen Pina Bauschin, jolle teos on omistettu.

Vaikka teos tuntuikin välillä pelkältä katsojan tunteiden manipulaatiolta, kallistuin lopulta näkemykseen, jonka mukaan koreografi haluaa näyttää meille tutun maailman hiukan toisesta näkökulmasta kuin tavallisesti.

Grupo de Rua jäi etäiseksi

Brasilialaisryhmä Grupo de  Ruan H3-teos näyttäytyi yllättäen jonkunlaisena rinnakkaisteoksena Platelin teokselle. Capoeiraa ja nykytanssia yhdistävän teoksen tunnelma ammensi juuri siitä, mistä  Platelinkin teos: arjen yhteydestään irrotetun liikkeen virtuoosinen esittäminen lavalla  synnyttää sekä tuttuuden että vierauden tunteita katsojassa.

H3 alkaa hiljaisuudessa ja jatkuu melkein äänettömänä muutamaa musiikin tahtia ja äännähdystä lukuun ottamatta. Alussa lavalla on kaksi miestä, joiden taisteluyhteys on selvä, mutta liikkeissä on huomattavan paljon nykytanssia.  Lavalle astuu vähitellen lisää miehiä, ja yhdeksänjäsenisen ryhmän liikuttelu tilassa sekä teoksen estetiikka muistuttaakin lähinnä nykytanssiteosta. Capoeiraan tavallisesti kuuluvaa afro-brasilialaista orkesterimusiikkia ei teoksessa ole.

Lähitaistelulaji ja peli capoeira vaatii huikeaa kuntoa ja akrobaattisia taitoja, siinä mielessä se on hyvinkin viihdyttävää. Huolimatta esittävän tanssin piirteistään se on kuitenkin kontaktilaji, jolloin tärkeimmäksi muodostuu taistelijoiden suhde; katsoja on lähtökohtaisesti ylimääräinen. Grupo de Ruan toinen perustaja ja koreografi Bruno Beltrão
on koonnut ryhmänsä Brasilian street-tanssijoista, mutta ainakin H3-teoksessa hiphop-vaikutteet ovat tehokkaasti sulautuneet osaksi ”Rua-kokonaisuutta”.

Grupo de Ruan kaikkensa antavat tanssijat herättivät kiistatta ihastusta, mutta rakenteellisesti moitteeton teos jäi etäiseksi. Äänettömyys ei tässä tapauksessa puhunut liikkeen puolesta. H3 olisi kaivannut enemmän musiikkia.


Helsingin Juhlaviikot

Les ballets C de la B
Out of Context – for Pina
Kansallisoopperan Alminsali
29.8.2010  (e-i 13.01.2010 Bryssel)

Konsepti & ohjaus: Alain Platel
Tanssi & työryhmä: Elie Tass, Emile Josse, Hyo Seung Ye, Kaori Ito, Mathieu Desseigne Ravel, Mélanie Lomoff, Romeu Runa, Rosalba Torres Guerrero, Ross Mc Cormack
 

Tuotanto: les ballets C de la B

Dramaturgia: Hildegard De Vuyst

Ohjauksen assistentti: Sara Vanderieck

Pukusuunnittelu: Dorine Demuyncu

Valosuunnittelu: Carlo Bourguignon

Äänisuunnittelu: Sam Serruys

Grupo de Rua
H3
Savoy-teatteri
31.8.2010

Ohjaus & koreografia: Bruno Beltrão


Tanssi: Bruno Duarte, Bruno Williams, Lucas Gadelha, Danilo Pereira, Eduardo Hermanson, Filipi de Moraes, Kristiano Gonçalves, Kleberson Gonçalves e Thiago Almeida

Ohjauksen assitentti: Ugo Alexandre Neves

Vastaava tuottaja: Mariana Beltrão

Valosuunnittelu: Renato Machado


Näyttämösuunnittelu: Gualter Pupo


Puvustus: Marcelo Sommer


Musiikki: Lucas Marcier, Rodrigo Marçal - Arpx